Lifestyleä karjalaisittain

Lifestyleä karjalaisittain

  • Suomalaista arkkitehtuuria hämmästelemässä Sortavalassa kesällä 2015
    Suomalaista arkkitehtuuria hämmästelemässä Sortavalassa kesällä 2015

Nykyään on trendikästä kirjoittaa blogia. Nykyään on trendikästä kirjoittaa blogia muodista, ruoasta, matkustelusta ja muista lifestyle-kuvioista. Miten trendikästä on kirjoittaa blogia omasta heimosta ja sen kulttuurista eli omassa tapauksessani karjalaisuudesta? Ei hätää. En ole koskaan ollut kovinkaan trendikkäistä asioista kiinnostunut, joten voin hyvin aloittaa blogini.

Olen itse asunut elämäni ensimmäiset 26 vuotta Pohjois-Karjalassa. Siellä asuessani minulla ei tullut juuri pohdittua karjalaisuutta, johtuen ehkä siitä, että se oli koko ajan niin läsnä arjessa. Karjalaiset juuret alkoivat kiinnostaa enemmän vasta siinä kohtaa, kun olin parin vuoden ajan asunut Etelä-Suomessa paikkakunnilla, jossa suomenruotsalaisen kulttuurin vaikutus oli vahvempi. Mistä tuo kiinnostus karjalaisuuteen sitten oikein lähti? En sitä oikein enää itsekään muista, mutta toistuvasti huomasin selailevani netissä lähialueiden Karjalaseurojen nettisivuja ja tapahtumia. Uskaltauduttuani ensimmäiseen tilaisuuteen syksyllä 2016, sain kerralla sellaisen annoksen karjalaisuuteen yhdistettyä vieraanvaraisuutta osakseni, että… Ovella minua halattiin, vaikka kaikki ihmiset olivat minulle täysin vieraita. Tilaisuudessa minut istutettiin ihastuttavien iäkkäämpien henkilöiden viereen, jotka kertoivat muistojaan Karjalasta, josta olivat lähteneet evakkoon. Ei liene kenellekään yllätys, että karjalanpiirakoita tuputettiin minkä ehti syödä. Sen jälkeen olenkin saanut olla monessa kuviossa mukana.

Viime lauantaina vietin päivän Karjalan liiton seminaarissa ja vielä tänäänkin olen ollut tuosta tilaisuudesta ihan fiiliksissä. Kaikki ne ihmiset, joilla on sama kiinnostus ja palo karjalaisuuteen. Ajatus omasta blogista syntyi, kun mietin, että mitä voisin osaltani tehdä tämän edustamani hienon heimon ja kulttuurin eteen. Jos tätä lukiessaan, edes yksikin uusi ihminen tutustuisi karjalaisuuteen.

Minulle karjalaisuus edustaa historiaa, kieltä ja kulttuuria, mutta myös karjalaista käsityöperinnettä, ruokaa ja matkustelua. Näitä asioita haluan tutkia itsekseni ja näistä asioista haluan kirjoittaa. Tämähän siis onkin mitä suurimmissa määrin lifestyle-blogi. Lifestyleä karjalaisittain.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

"Karjala" on vähän samanlainen käsite kuin kiistelty "Makedonia". Sillä voidaan tarkoittaa montaa asiaa, joilla on varsin vähän tekemistä keskenään. Erilaiset karjalaseurat Suomessa edustavat enimmiltään luovutetun Suomen kaakkoisalueen luterilaisen väestön kulttuuria ja yhteispitoa.

Sen lisäksi on nykysuomen Pohjois- ja Etelä-Karjala, joiden väestö kuuluu aivan eri heimoihin. Pohjoiskarjalaiset ovat esimerkiksi murreopillisesti samaa porukkaa kuin savolaiset, jos kielitieteilijöiltä kysytään. Eteläkarjalaiset puolestaan samoja kuin inkeriläiset muinaisen kannaksen rajan itäpuolella.

Ortodokinen väestöryhmä luovutetun alueen Raja-Karjalassa oli puolestaan samaa kansaa kuin Itä-Karjalassa rajan toisella puolella asuva karjalankielinen väestö. Lisäksi jotkut "Karjalan palautuksen" puolesta puhuvat liittävät käsitteeseen jopa Suomenlahden saaret, Sallan sekä Petsamon alueet.

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

"Karjalaisuuteni" sai pahimman iskunsa, kun luin Topeliuksen Maamme-kirjasta Imatran kosken edustavan savolaista nähtävyyttä. En jäänyt tuleen makaamaan, vaan korjasin identiteettini savokarjalaiseksi, ja olen viihtynyt uusissa nahoissani. Mummojeni syntymäpaikat olivat Virtasalmi ja Tuusniemi, pappojeni puolestaan Joensuu ja Ruokolahti. Aika pienessä rinkulassa ovat juuret, mutta sellaista se oli suvunjatkaminen agraari-Suomessa. Täl viisii!

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Topeliuksen aikana niin sanottu "vanha Suomi" idempänä kuului vielä Suomeen ja siksi Imatra näytti olevan aika lännessä.

Mutta ei se Savoa silloinkaan ollut, vaan Kymen ja kannaksen Karjalan välimaastoa. Kyllä minä imatralaiset ja entiset viipurilaiset samaan pakettiin käärisin.

Käyttäjän HarriRautiainen kuva
Harri Rautiainen

Uusikirkko, äitini syntymäkunta, oli 'vaarallisen' lähellä Pietaria. Hänen kylästään oli pitempi matka Viipuriin kuin St. Petersburgiin.

Tämän blogin suosituimmat