Lifestyleä karjalaisittain

Vähän hienompaa mekkoa metsästämässä

  • Äidin tekemää feresiä ulkoiluttamassa
    Äidin tekemää feresiä ulkoiluttamassa
  • Kansallispukuja Karjalaisilla kesäjuhlilla Hämeenlinnassa 15.6.2019
    Kansallispukuja Karjalaisilla kesäjuhlilla Hämeenlinnassa 15.6.2019

Mieheni mielestä minulla on vähintäänkin riittävästi mekkoja, mutta itse en kaappia tutkiessa löydä juuri mitään päällepantavaa. Tuttu ongelma monelle oman sukupuoleni edustajalle. Mitäpä ne miehet näistä ymmärtää… Aina on tilaa jollekin uudelle löydölle.

Erityisesti yksi puuttuu ja se on kansallispuku. Eilen tuli käytyä Hämeenlinnassa Karjalaisilla kesäjuhlilla. Monella osallistujalla oli päällään toinen toistaan hienompia kansallispukuja. Ei minulla… Äidin perintönä minulta löytyy kylläkin feresi eli karjalainen kansanpuku. Feresiä käytettiin aikoinaan sekä arkena että juhlana ja se oli usein käyttäjänsä päävaate. Feresi levisi osaan Karjalaa 1800-luvun lopussa. Feresi on kuvan mukainen henkselimekko, joka voidaan tehdä puuvillasta, villasta tai juhlapuvuksi silkistä. Näyttävät värit ovat feresissä tyypillisiä ja kangas voi olla yksivärisen lisäksi pienikuvioista. Minulla kankaassa on pieniä kukkia. Feresin alla käytetään paitaa eli rätsinää, ja feresin kanssa esiliinaa eli peretniekkaa. Oma rätsinäni on nk. boshoihiemarätsinä eli siinä on pussihihat. Feresin kanssa voidaan käyttää koruja kaulassa ja korvissa sekä silkkinauhoja hiuksissa. Myösi huivin käyttö on mahdollista.

Mutta siis se kansallispuku… Sellaisen haluaisin. Kysymys vaan kuuluu, että minkä pitäjän tai alueen puvun hankkisin? Karjalainen puku se saisi olla, mutta pitääkö sen liittyä kantajansa asuinpaikkaan vai voiko sen hankkia muille perusteilla? Jos lähdetään asuinpaikasta liikkeelle. Kotipaikkakunnallani Kiteellä ei tiettävästi ole omaa kansallispukua. Se on siis poissuljettu. Tällä hetkellä vaikutan lähinnä Rautjärvellä ja kyseisen paikkakunnan puku miellyttää silmää. Siinä yksi vaihtoehto. Rautjärven naisen pukuun kuuluu kaksi hametta eli ruskean sävyinen ns. hurstuthame sekä tummansinisestä villakankaasta tehty laskostettu hame. Lisäksi pukuun kuuluu punaisella ja siniselä kirjonnalla somistettu pusero, tummansinisestä villakankaasta tehty liivi sekä kaksi esiliinaa. Päässä voi pitää sykerölaitetta tai pelkkää punaista nauhaa. Jalkoihin tulee valkoiset sukat ja mustat kengät tai karjalaiset lipokkaat.

Voisiko kuitenkin hankkia jonkun luovutetun alueen puvun, vaikkei omat sukujuuret olekaan kovin vahvasti luovutetulla alueella? Sortavalassa ja Viipurissa on tullut matkusteltua paljon. Mites niiden puvut? Keski-Karjalan eli Sortavalan puvun liivi on vihreä ja hame on vihreän, sinisen ja oranssin raidallista villakangasta. Liivissä on laskostettu helma ja se kiinnitetään messinkihakasin. Puvun paidassa on pääntiellä ja hihansuissa punaista kirjontaa, esiliinan helmassa on punavalkoinen iskuhapsu. Päähineenä on punainen kovitettu pinteli, jota koristaa kullanvärinen kaluunanauha. Viipurilla on kaksi eri pukua eli nk. vanha Viipurin naisen puku ja uusi Viipurin naisen puku. Viipurin uusitun puvun hameessa on edessä leveä lautalaskos. Liivi voi olla mustaa samettia tai villakangasta, sitä koristaa kaksi kullanväristä kiinnityshakasta. Paidan kauluksessa on kapea reikäommelrivi. Päähineenä on naisella hapsullinen natsi tai tytöllä kovitettu pinteli. Tuuterin puku voisi olla myös yksi vaihtoehto. Kyseinen puku on peräisin Inkeristä, mutta se on täysin omaksuttu suomalaiseksi kansallispuvuksi. Vaihtoehtoja siis löytyy.

Kuinka näitä sitten kuuluu käyttää? Moniin pukuihin kuuluu esimerkiksi jonkinlainen päähine, mutta arvostettavasta ja hienosta kulttuuritaustasta huolimatta monet päähineet ovat vähintäänkin erikoisia. Onko niitä pakko käyttää? Tästä tuntuu olevan tätä nykyä hieman erilaisia näkemyksiä. Kansallispukuihin liittyy tietty etiketti, jonka mukaan puvun pitää olla istuva, puhdas ja silitetty. Etiketin mukaan kansallispuku on myös kokonaisuus, johon kuuluvat tietyt puvun osat, päähineet, kengät ja korut. Päähinettä ei siis sopisi jättää pois… Viime aikoina tosin on alkanut ilmetä myös vapaampaa kansallispukujen käyttöä ja esimerkiksi puvun osien yhdistelyä muuhun pukeutumiseen.

Mistä puvun hankkisin? Suomen perinnetekstiilit Oy:ltä puvun voi hankkia valmiiksi tehtynä tai tarvikepakkauksena. Omat taidot ei riitä puvun ompeluun ja valmiille puvulle tulee melko paljon hintaa. Toki kotimaiselle käsityölle kuuluu arvoisensa hinta. Löytyisikö sopivaa kuitenkin käytettynä? Netissä on usealla eri sivustolla käytettyjä pukuja myynnissä. Eksyn nuorisoseurojen kansallispukujen osto- ja myyntipalstalle. Pia Keravalta on jättänyt kolme päivää sitten ilmoituksen myynnissä olevasta Tuuterin puvusta, joka on juuri omaa kokoa. Hinta 500 euroa. Anneli Lieksasta puolestaan myy Keski-Karjalan eli Sortavalan kansallispukua hintaan 600 euroa. Molemmat siis hyvin kohtuuhintaisia.

Pia Keravalta ja Anneli Lieksasta: pitäkäähän puhelimet lähettyvillä, kun minä saan pohdintani päätökseen. Yhdelle hienolle mekolle on vielä kaapissa tilaa, mieheni mielipiteestä huolimatta.

 

Lähteet:

Pursiainen Leena, 1978. Karjalaiset kansallispuvut. Vapaan sivistystyön liitto.

Suomen perinnetekstiilit Oy: https://www.vuorelma.net/

Suomalaiset kansallispuvut – Suomen käsityön museo: http://www.kansallispuvut.fi/index.htm

Wikipedia: https://fi.wikipedia.org/wiki/Feresi

Yle, 23.3.2019. Kansallispukuharrastajat heittäytyivät tuhmiksi – sekakäyttäjät uhmaavat pukuperinnettä. https://yle.fi/uutiset/3-10685431

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Käyttäjän ellelazarov kuva
Elle Marketta Lazarov

Olin pitkään kuorossa oli juhlavaa pukea kansallispuku päälle ja lähteä laulamaan.
Minulla oli peräpohjolanpuku olen pohjoisesta kotoisin. Täällä Lahdessa oli Vuorelma ja meillä kuorossa oli tarkka kontrolli puvun mittasuhteista esim. puvun pituus oli tärkeä.
Nauhaa peräpohjolan puvussa käyttävät neidot ja tykkimyssyä rouvat. no, siinä joustettiin. Tykkimyssyn kyllä tein jossain vaiheessa Vuorelman valmiista osista.
Nyt puku odottaa nuoria käyttäjiä joita suvussa kasvaa. Toivottavasti tulee tilaisuuksia mikä innostaa heitä kansallispukuun.
Tyttäreni pukeutui kansallispukuun ollessaan isosena konfirmaatiotilaisuudessa.

Kirjoitit paljon mielenkiintoista tietoa kansallis-ja perinnepuvuista.

Tämän blogin suosituimmat